keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Koiran jätöksistä

Koiraa käytetään ulkona monestakin syystä; suurin osa koirista tarvitsee liikuntaa ja ulkoilua pysyäkseen terveinä, puhumattakaan siitä että niiden tarvitsee tehdä tarpeensa jonnekin. Lisäksi raitis ulkoilma tekee hyvää myös hihnan toisessa päässä.
Suurta yleisöä varsinkin keväisin tuntuu eniten kiinnostavan se mitä koirat jättävät jälkeensä jalkakäytävien varsille. Suoraan sanottuna en itse ymmärrä niitä koiranomistajia jotka eivät siivoa koiriensa jälkiä jalkakäytäviltä ja niiden varsilta.
Perusteluina tähän kuppikuntaan kuuluvat käyttävät huonoa selkää, jätösten maatumista, ja ties mitä muuta veruketta. On kyllä totta että jätökset maatuvat vähitellen, mutta ennen sitä ne kököttävät tien varressa vaikka kuinka kauan. Osa päätyy ennen maatumista kengänpohjiin ja leviää ympäriinsä ja aiheuttaa sätkyjä pöpökammoisille. Eivätkä ne maatuvat pökäleet edes kovin nättejä ole siinä rotvallin reunalla.
Ennen kuitenkaan kun kukaan osoittaa syyttävää sormea koiran jätöksiin, pitäisi itse kunkin tarkistaa että ei ole vastuussa katujen ja niiden varsilta löytyviin maatumattomiin jätteisiin; rikkonaisia lasipulloja, tyhjiä tupakka-askeja ja tumppeja, perunalastupussien raatoja, kebab-eläinten kuoria ja vaikka ja mitä on katujen varsilla vaikka kuinka. Petrattavaa on ihan kaikilla tasapuolisesti.
Minulle on jo pienenä opetettu että omat jäljet siivotaan ja roskaa ei noin vain jätetä luontoon. Kiltisti olen siitä lähtien aina kiikuttanut roskat ulkona roskikseen ja nyt koiran hankkimisen myötä olen kerännyt ihmisten ilmoilta* Sampan jätökset.

Vessapaperiteline koirankakkapussitelineenä ulko-oven vieressä (13.5.2009)

Toinen asia on koirien innokkaasti harrastama paikkojen merkkaaminen. Varsinkin uroskoirien omistajien tulisi katsoa missä se rakas ruffe konttiansa nostaa. Itse pyrin järjestelmällisesti estämään Samppaa merkkailemasta rakennusten perustuksia ja seiniä, aitoja, valo- ja muita pylväitä ja ylipäätään mitään mikä on rakennettu tai pystytetty. Juuri nyt ei ole mitään lähdettä tarjolla, mutta jossain muistan lukeneeni miten koirien merkkailun takia jollain kaupungilla upposi satoja tuhansia euroja vuodessa ruostuvien valopylväiden uusimiseen. Jo senkin takia olisi jokaisen koiranomistajan syytä ottaa itseään niskasta kiinni ja katsoa minne koira merkkejänsä ruikkii.

* Oma politiikkani on haja-asutusalueelle yleisen tien pientareelle heinikkoon ei-kenenkään maalle jättää koiran jätökset maatumaan. Tätä politiikkaa saa kommentoida ja sitä vastaan saa esitää myös fiksuja argumentteja.

1 kommenttia:

Tarjuska kirjoitti...

Keväisin itseäni monesti iljettää isot kökkökasat teiden varsilla, mutta toki kaikki muukin luontoon heitetty roska ja saasta. Mökkimaisemissa ihmettelimme metsäpurossa lojunuutta vanhaa akkua. Olisi tosiaan hyvä jokaisen katsoa peiliin ja miettiä omaa käyttäytymistään luonnossa. Muistan muuten erään näkövammaisen miehen huumorin koiranulkoiluttamisesta, kuinka näkövammainen etsii koiran jätöksiä "näkemättä" niitä ja ohikulkija sanoo, että se on "tuossa". :)
Kiitos kommentistasi valokuvatorstain kuvaani. Olisinpa ikionnellinen jos joku Arabi maksaisi tikastani niin paljon. :D