Lyhyt koiranäyttelyopas

Minun on jo pitkän aikaa pitänyt kirjoittaa postaus, jonka tarkoituksena olisi antaa koiranäyttelyihin ja niiden sanastoon perehtymättömille hieman referenssiä, syystä että tämä blogi kuitenkin sisältää kohtalaisen paljon juttua koiranäyttelyistä. Allaolevan tekstin faktat on tarkastettu ja poimittu Kennelliiton näyttelysäännöistä (pdf-dokumentti, 5.10.2009).

Koiranäyttelyiden perimmäinen tarkoitus on kasvattaa koiran arvonimilistaa ja hankkia hyviä arvosteluja koirasta. Näyttelyissä hyvin menestyvä koira on rotunsa esimerkillinen edustaja, jota käytetään rotunsa eteenpäin jalostamisessa rodunomaiseen ja terveeseen suuntaan.

Koiranäyttelyt voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan; alkukehiin, ryhmäkehiin ja BIS-kehään. Lisäksi tässä postauksessa on hieman infoa sertifikaateista

Alkukehät
Alkukehien läpikäyntiin kuluu koiranäyttelyissä eniten aikaa. Alkukehissä selvitetään kunkin rodun paras koira, joka pääsee jatkoon ryhmäkehään. Prosessi voidaan jakaa ainakin neljään eri vaiheeseen:

1. vaihe, laatuluokat ja -arvostelut
Kunkin rodun urokset ja nartut kilpailevat aluksi erillään, ja sukupuolten sisällä koirat on jaettu (korkeintaan) seitsemään eri luokkaan. Osallistuvan koiran luokka riippuu iästä sekä aiemmista suorituksista seuraavalla tavalla:

• Pentuluokka (PEK) on epävirallinen ja se järjestetään vain jos näyttelyn järjestävä näyttelytoimikunta niin toivoo. Pentuluokkaan voivat osallistuvat koirat, jotka ovat iältään vähintään seitsemän, mutta alle yhdeksän kuukautta. Tuomari voi antaa kunniapalkinnon (KP) sen arvoisiksi katsomilleen pennuille. Kunniapalkinto on lila ruusuke.
  
• Junioriluokkaan (JUN) osallistuvan koiran on oltava iältään vähintään yhdeksän kuukautta ja enintään 18 kuukautta.
• Nuorten luokkaan (NUO) osallistuvan koiran on oltava iältään vähintään 15 kuukautta ja enintään kaksi vuotta.
• Avoimeen luokkaan (AVO) voivat osallistua koirat, jotka ovat iältään vähintään 15 kuukautta. Avoimessa luokassa ei ole yläikärajaa.
• Käyttöluokka (KÄY) edellyttää 15 kuukauden ikää. Lisäksi koiran on oltava rodultaan määritelty käyttökoiraksi.
• Valioluokkaan (VAL) osallistuminen vaatii myös 15 kuukauden ikää. Lisäksi koiran on oltava jonkin FCI:n tunnustaman kenneljärjestön muotovalio tai kansainvälinen muotovalio.
• Veteraaniluokan (VET) osallistujilla on oltava ikää vähintään 8 vuotta. Yläikärajaa ei ole.

Yllämainituissa luokissa kussakin koirille suoritetaan laatuarvostelu, joka sisältää kirjallisen arvostelun ja laatua osoittavan värillisen nauhan. Näyttelyissä juuri tähän menee eniten aikaa, sillä tuomari katsoo ja arvostelee jokaisen koiran erikseen. Arvostelun tulosta osoittavat nauhat ovat väriltään ja merkityksiltään seuraavat (paremmuusjärjestyksessä ylhäältä alas):

• Vaaleanpunainen, erinomainen (ERI). Koira on hyvin lähellä rotumääritelmän ihannetta luonnetta myöten ja on erinomaisessa kunnossa. ERI:n saaneet koirat pääsevät jatkoon. Lisäksi, vain ERI:n saaneet koirat voivat saada myöhemmin kilpailussa sertifikaatin (SERT) ja kansainvälisen sertifikaatin eli CACIB:in (jos kyseessä on kv-näyttely). Lisää sertifikaateista, BIS-kehien jälkeen.
• Punainen, erittäin hyvä (EH). Koira on rodulleen tyypillinen, tasapainoinen rakenteeltaan ja hyvässä kunnossa. Vähäiset virheet sallitaan (ei kuitenkaan rakenteelliset). Jos luokassa on vähemmän kuin 4 ERI:n saanutta koiraa, myös EH-koirat voivat kilpailla luokkasijoituksesta.
  
• Sininen, hyvä. Koira on rodulleen tyypillinen mutta siinä on selkeitä virheitä
  
• Keltainen, tyydyttävä. Koira vastaa rotuaan ilman yleisesti hyväksyttyjä rodun piirteitä tai on fyysisesti huonossa kunnossa.
  
• Harmaa, hylätty. Koira ei rakenteellisesti vastaa rotumääritelmää, tai on vihainen. Myös huomattavat väri- tai karva- tai purentavirheet tuottavat hylätyn laatuarvostelun.
  
• Ruskea, ei voida arvostella. Kirjaimellisesti, jos tuomari ei pysty arvostelmaan koiraa sen käytöksen takia. Tuomarin pitää pystyä tarkistamaan purenta, hampaat, rakenne ja häntä (sekä kivekset)
  

2. vaihe, kilpailuluokat
Kun yhdessä luokassa on laatuarvostelut saatu tehtyä, selvitetään luokan paras koira. ERI:n saaneet koirat tuodaan yhtä aikaa tuomarin eteen ja tuomari valitsee voittavan koiran. (Jos ERI-koiria on vähemmän kuin neljä, myös EH:n saaneet koirat osallistuvat.) Tässä vaiheessa neljä parasta koiraa saavat nauhat, jotka värin perusteella osoittavat koiran sijoituksen seuraavalla tavalla:

• Punainen, 1. sija
• Sininen, 2. sija
• Keltainen, 3. sija
• Vihreä, 4. sija

Sama värikoodaus pätee myös myöhemmissä vaiheissa joissa sijoitetaan neljä koiraa (PU/PN-kehä, RYP, BIS). Toimitsijat merkitsevät arvostelulomakkeisiin vastaavasti kunkin koiran tulokset, ja esimerkiksi avoimen luokan voittaja merkitään AVK/1, toiseksi tullut AVK/2, jne.

3. vaihe,paras uros (PU) ja paras narttu (PN)
Kaikki luokat käydään samalla tavalla läpi, kunnes jäljellä on kustakin luokasta neljä parasta koiraa. Jatkoon vaaditaan luokassa neljän parhaan joukkoon sijoittumisen lisäksi laatuarvostelusta ERI-merkintä. Kunkin luokan (lukuunottamatta mahdollista pentuluokkaa) parhaat koirat tuodaan yhdessä tuomarin eteen ja tämä valitsee jäljellä olevista koirista sukupuolensa parhaan rotunsa edustajan. Tämä tehdään erikseen uroksille ja nartuille, ja näin saadaan selville paras uros (PU) ja paras narttu (PN). Kuten edellä, neljä parasta sijoitetaan, mutta nyt vain voittaja pääsee jatkamaan. Paras uros merkitään papereihin PU/1, toiseksi paras PU/2, jne.

4. vaihe, ROP-kehä:
Parhaan uroksen ja nartun selvittyä laitetaan nämä vastakkain ROP-kehään. Tuomari valitsee rotunsa parhaan koiran (ROP), jolloin toiseksi tullut koira on VSP eli vastakkaisen sukupuolen paras. Tämän jälkeen kyseisen rodun kehä on saatu päätökseen.
ROP- ja VSP- sijoituksista saa näyttelyistä ruusukkeet, jotka ovat väriltään seuraavat:

• ROP: Punakeltainen
• VSP: Valkovihreä

Ryhmäkehät
Kaikkien alkukehien päätyttyä alkavat ryhmäkehät. Ryhmät on jaoteltu FCI:n roturyhmien mukaan, eli maksimissaan yhdessä näyttelyssä voi olla 10 ryhmäkehää. Ryhmäkehissä kilpailevat keskenään eri rotujen ROP-koirat. Neljä parasta sijoitetaan jälleen, ja vain voittaja eli ryhmänsä paras (RYP) pääsee jatkoon. Papereihin merkitään RYP-1, RYP-2, jne.

BIS-kehä
Ryhmäkehien jälkeen on vuorossa BIS-kehä (best in show), jossa valitaan koko näyttelyn komein tai kaunein koira. BIS-kehään osallistuu kustakin ryhmäkehästä parhaaksi valittu koira, eli kilpailijoita on korkeintaan kymmenen. Lopulta neljä parasta sijoitetaan, ja voittaja on koko näyttelyn voittaja. Papereihin merkitään BIS/1, BIS/2, jne.

Sertifikaatit
Parhaalla uroksella ja nartulla on mahdollisuus saada sertifikaatti (SERT) ja kansainvälinen sertifikaatti, eli CACIB. Kansainvälisiä sertifikaatteja jaetaan vain kansainvälisisissä näyttelyissä.
Sertifikaateista saa ruusukkeita, jotka ovat suomalaisissa näyttelyissä värikoodattu seuraavasti:

• Sertifikaatti: sinivalkoinen
• Varasertifikaatti: vaaleansininen
• CACIB: valkoinen
• vara-CACIB: oranssi

Tuomari voi oman harkintansa mukaan esittää SERT:iä ja CACIB:ia PU- tai PN-koiralle. Tuomari voi lisäksi esittää vara-SERT:iä ja vara-CACIB:ia PU/2- ja PN/2-koirille, eli toiseksi parhaalle urokselle ja nartulle. Varasertifikaatit muuttuvat varsinaisiksi sertifikaateiksi lähinnä siinä tapauksessa, että alkuperäisen varsinaisen sertifikaatin saanut koira ei tarvitsekaan saatua sertifikaattia.
Sertifikaattien idea on, että kun koira saa kolmelta eri tuomarilta SERT:in, saa koira Suomen muotovalion arvon, (MVA) ja siten oikeuden osallistua seuraaviin näyttelyihin valioluokassa. Yksi SERT:eistä on saatava yli kahden vuoden ikäisenä.
Kansainvälisen muotovalion (KV MVA) arvon saa neljällä CACIB:illa, jotka on oltava kerätty vähintään kolmesta eri maasta ja vähintään kolmelta eri tuomarilta.

Ylläolevaan pätevät käyttökoirien suhteen hieman eri säännöt. Lista FCI:n määrittelemistä käyttökoirista on nähtävillä Kennelliiton näyttelysäännöissä (pdf-dokumentti 5.10.2009).

Jos joku tarkkasilmäinen huomaa jotain huomautettavaa tekstissä, niin ilomielin otan korjausehdotukset vastaan.

24.10.2009 oikaisin pari löytämääni asiavirhettä tekstissä.