lauantai 26. joulukuuta 2009

Välipäiväpostaus

Ensiksi hieman aiheen vierestä: bongasin joulukuun puolivälissä Länsi-Suomen tekstiviestipalstalta vaihtoehtoisen nimityksen joululle: voittavan auringon juhla. Wikipedia kertoo tarkemmin, että tämänkaltanen nimitys oli ilmeisesti käytössä muinaisilla Roomalaisilla vuoden 300 tietämillä. Roomalaiset juhlistivat Sol Invictus[wiki] -jumalan syntymäpäivää 25. joulukuuta, joka oli Roomalaisten kalenterissa talvipäivänseisauksen ajankohta. Myöhemmin tämä päivä tosin julistettiin erään toisen historiallisen henkilön syntymäpäiväjuhlaksi.
Sen enempää lietsomatta uskonnollista pahennusta, totean vain että itselleni parhaimman olon tähän aikaan vuodesta tuo juuri tuo ymmärrys ja tieto siitä, että valon määrä lisääntyy. Valo luonnossa lisääntyy itsestään kun taas joulumielen eteen täytyy nähdä hirveästi vaivaa: Pitää valmistella jouluruokia, toteuttaa massiivinen joulusiivous ja tehdä joulusitä ja joulutätä. Valtaväestön noudattamaa trendiä vastoin emme ole stressanneet juuri mistään vaan olemme nauttineet olostamme ilman suurempaa jouluhössötystä.

Stressistä päästään lopulta itse aiheeseen: pientä stressiä aiheutui kun Samppa teloi vasemmasta takajalastaan yhden kynnen. Kynsi parantuu ajan kanssa, mutta on toistaiseksi hieman kipeä, minkä takia Samppa saa kipulääkettä.
Olemme viettäneet Sampan ja Lauran kanssa lähes koko loman kotikodissani Rauman Tarvolassa, joten Samppa on päässyt vapaasti temmeltämään isolla pihalla suurien lumikinosten keskellä. Kylmä lumi ainakin lievittää kipua ja edistää paranemista.

Samppa lumen keskellä (25.12.2009)

Huolettomasta joulusta huolimatta vaihdoimme kyllä lahjoja. Eräässä Lauran ystävältä saadussa paketissa oli kaksi todella hienoa sealyham-aiheista tyynyä. Lisäksi Laura sai pienen kukkaron, johon oli painettu samanlainen sealyhaminterrierin kuva kuin kuvassa alla näkyviin tyynyihin:

Samppa ja sohvatyynyt. Design Sini Laaksonen (26.12.2009)

sunnuntai 20. joulukuuta 2009

Tanssitunti


Varhaisen sunnuntai-iltapäivän myöhäiseen brunssiaikaan telkkarista tuli tuttuun tapaan Frasier-putki. Erään jakson lopputekstien takana Frasierin Eddie-koira oli leikkimässä robottikoira Aibon kanssa. Eddie muun muassa tanssahti takajaloillaan itsensä ympäri.
Samppa osaa "tanssia", eli lähinnä hyppiä muutaman askeleen eteenpäin takajaloillaan seisten. Kaikkia kieltoja uhmaten otimme telkkarista mallia ja yritimme opettaa Samppaa tanssimaan samalla tavalla. Opettaminen on sinällään helppoa, koska Samppa jo ennestään osaa nousta takajaloilleen. Tarvitsee vain saada Samppa enää pyörähtämään itsensä ympäri:









Eipä se sen hankalampaa ole.

lauantai 19. joulukuuta 2009

Lunta ja pakkasta


Länsi-Suomessa on nyt vallinnut melkein viikon jo kunnon talvikelit; pakkasta on ollut yhtäjaksoisesti yli kymmenen astetta ja lumi on peittänyt alleen synkeän maan. Tällaista soisi mielellään jatkuvan koko talven.
Metsissäkin on tällaisilla keleillä mukavempaa liikkua kun lenkin jälkeen risujen sijaan sampan turkista täytyy putsata vain kevyet pakkaslumet pois. Lumisten hankien läpi kahlatessa on tosin hyvä muistaa että koirakin voi paleltua, eli ulkona ei välttämttä kannata yhtäjaksoisesti olla pitkiä aikoja.

tiistai 15. joulukuuta 2009

Haukottelu

Muistan lukeneeni, että eläimet ja myös ihmiset haukottelevat refleksinomaisesti kun eivät osaa päättää tai eivät tiedä mitä tekisivät tietyissä tilanteissa.
Muistan nähneeni tällaista käytöstä ainakin kissoilla, mitä nyt niiden puuhia olen jonkin verran seurannut.
Kissoista päästään näppärästi Samppaan, joka nokosiensa jälkeen silloin tällöin venyttelee kuin kissa, etutassut ojennettuna pitkäksi eteen ja takapuoli ja häntä suoristettuina ylös, selkä alaspäin kaartuneena. Venyttelyn ohella irtoaa myös reilunkokoinen haukotus. Yleensä Samppa ei haukotellessaan kotioloissa pidä ääntä.
Julkiset tilat ovat kuitenkin asia erikseen. Tänään kun odotin Tampereen linja-autoasemalla bussia ja istuin Sampan kanssa penkillä, niin vähän väliä Samppa haukotteli ja päästi samalla ulisevia, ehkä etäisesti Chewbaccan ääntelyä muistuttavia ääniä. Sama meno jatkui sen jälkeen kun vaihdoimme bussia Huittisissa. Muutaman minuutin ajan Samppa haukotteli kuuluvaan ääneen bussissa.
Olisi vain kiva tietää mistä tällainen ääneen haukottelu johtuu. Tekeekö Samppa sitä refleksinomaisesti, piruuttaan vai ihan huomionkipeyttään? Ihkusöpösti haukottelemalla Samppa sai ainakin vanhemmilta naisihmisiltä huomiota hymyn kera.

maanantai 14. joulukuuta 2009

Voittaja ja Pohjoismaiden Voittaja 2009

Muutamassa aiemmassa postauksessa mainostamani Voittaja- ja Pohjoismaiden Voittajanäyttelyt järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa menneenä viikonloppuna. Itselleni ilmaantui lauantaiksi kiireellisiä juoksevia asioita, joten en ehtinyt paikalle. Laura kuitenkin pääsi Tampereelta Sampan kanssa tolkuttoman liikenneruuhkan läpi viime tingassa paikalle Voittaja-näyttelyn alkukehiin.
Alkukehiin Sampan matka tyssäsikin, sillä Samppa oli PU-2, häviten parhaan uroksen tittelin itänaapurista tulleelle Camperdown Des Sables Du Nordille.
Sampan ja Lauran aikainen paluu Helsingistä takaisin Tampereelle lauantaina soi mahdollisuuden psyykata itsemme kuntoon sunnuntain näyttelyä varten. Samppa liikkui ja esiintyi sunnuntaina jo täydellisyyttä hipoen, päihittäen myös lauantaisen kilpakumppaninsa. Samppa oli rotunsa paras, ja siten myös Pohjoismaiden Voittaja. Kyseisen tittelin tämän vuoden ruusuke on kuvassa oikealla. Ryhmäkehässä ei sen sijaan tullut menestystä.
Paikalla oli Sampan lisäksi Six-Packin koirista Kleo, Sissi, Maija ja Penni. Lauantaina mukana oli edellämainittujen lisäksi vielä Helmi. Koska Six-Pack-koiria oli näinkin paljon paikalla, oli osallistuminen kasvattajaryhmään mahdollista ja minäkin pääsin taluttamaan Sissiä ryhmäkehässä.
Paikan päältä ei valitettavasti ole visuaalista materiaalia tarjolla, sillä kamera oli molempina päivinä lähdön hetkellä hukassa.

torstai 10. joulukuuta 2009

Kielletyt aineet

Kielletyt aineet - eli mitä koiralle ei saa syöttää? Laura lähetti aamulla viestiä ja kysyi että kumpaa ei koiralle saanut antaa, munan valkuaista vai keltuaista. Itsekään en heti muistanut vaikka muistan kyllä kuulleeni asiasta. Internetin keskustelupalstoilla ja myös Sampan mukana tulleessa koiranhoito-oppassa kerrotaan, että koiralle ei saa antaa raakaa kananmunan valkuaista, sillä se estää muun muassa B-vitamiinin imeytymisen elimistöön.
Suklaa tulkitaan koiranäyttelyissä dopingiksi. Lisäksi koiran elimistö ei pysty käsittelemään suklaan sisältämää teobromiinia. Tumma (eli "puhtaampi") suklaa sisältää tätä ainetta enemmän. Pienistäkin annoksista on seurauksena on myrkytystila.
Opas toteaa myös, että raa'at juurekset eivät sula koiran suolistossa, ja ne aiheuttavat muun muassa ummetusta. Juureksia voi tosin antaa raasteena. Oma tapani antaa porkkanoita Sampalle silloin tällöin lienee siis kyseenalainen.
Muita kiellettyjä aineita, joita saattaa ajattelematta antaa koiralle ovat sipuli, linnun ja porsaan luut ja rustot, raaka kala, suola, sokeri ja mausteet. Eksoottisempia kiellettyjä ruokia ovat viinirypäleet ja rusinat, sekä avokado. Lisäksi vahingossa koira saattaa kadulta syödä ksylitolia tai tupakantumppien mukana nikotiinia, joista molemmista voi aiheutua myrkytystila. Ikävimmissä tapauksissa jotkut viiripäät ovat saattaneet kylvää lenkkipolkujen varsille rotanmyrkkyä. Lisäksi vaikka itse olisi edesvastuuttomassa kunnossa, niin alkoholia ei saa antaa koiralle. Alkoholia voi joutua koiran elimistöön myös pullataikinasta, kun sen sisältämä hiiva alkaa käydä koiran mahassa.

Teksti perustuu osittain Taigalta-kennelin kiellettyjen ruokien listaan, jossa on tarkemmin eritelty miksi mikäkin aine on kielletty.

keskiviikko 9. joulukuuta 2009

Sankarikoirat ja Voittaja-näyttely

Kennelliitto myöntää vuosittain sankarikoira-titteleitä kuluneen vuoden aikana erittäin ansioituneille hännänheiluttajille. Minun piti tästä aiheesta tehdä postaus jo marraskuun loppupuolella kun Ilta-Sanomat uutisoi aiheesta otsikolla Nämä sankarikoirat pelastivat ihmishenkiä - eli edes kerran vuodessa keltainen lehdistö uutisoi positiivisesti koirista.
Ensi viikonloppuna järjestettävässä Voittaja-näyttelyssä sankarikoiran arvonimen saa tällä kertaa kuusi karvaturria. Aiheesta on myös virallinen tiedote Kennelliiton sivuilla: Kuusi koiraa palkitaan sankarikoirana vuonna 2009.

Kennelliiton sivuilla oli myös tiedote, että viikonlopun näyttelyissä kaksi kehää on jouduttu siirtämään ulos suurten osanottajamäärien takia. Ulos joutuvat lauantaina suomenlapinkoirat, lapinporokoirat, laikat, norjanhirvikoirat sekä jämtlanninpystykorvat. Sunnuntaina joulukuisensynkeästä, kuraisesta nollakelistä pääsevät nauttimaan suomen- ja pohjanpystykorvat sekä karjalankarhukoirat.

Samppa esiintyy lauantaina puolenpäivän aikaan kehässä 73 kuuden muun sealyhaminterrierin kanssa. Tuomarina on tuolloin norjalainen Per Iversen. Sunnuntaina sealyhaminterrierien alkukehät ovat kehässä 50, puolenpäivän aikaan. Kuten lauantainakin, ilmottautuneita sealyhaminterriereitä on seitsemän. Tuomarina toimii hollantilainen Hans van den Berg. Menestyksen osalta jännitystä on siis luvassa tavallista enemmän.

Voittajanäyttelystä Facebookiin. Alkuviikosta perustettiin Facebookiin Suomen Sealyhaminterrierit ry -ryhmä, johon kaikki ovat tervetulleita.

Samppa on Raumalla Lauran kanssa valmistautumassa viikonlopun koitokseen, joten minulla ei ole mitään uutta kuvamateriaalia elukastamme.

keskiviikko 2. joulukuuta 2009

Koiraparkkien kyseenalaisuus

Minulle tuli tilaisuus lähteä seuraamaan erään teollisuuslaitoksen koekäyttöä Ruotsin Södertäljessä. Koulussa ei ollut kummempia menossa ja töiden osalta on myös vähän hiljaisempaa, joten toimitin Sampan Raumalle Lauran huostaan ja lähdin Turkuun. Ihoden kohdalla tie oli poikki, sillä tien varrella sijaitseva huonekalutehdas oli syttynyt palamaan, minkä ansiosta bussin etuikkunasta näkyi tavallisen pimeyden ja sumun lisäksi myös savua.

Asiaan: Bussissa siis istuin ja kännykän näytöltä luin uutisotsikoita. Silmään pisti Iltalehden uutinen otsikolla Mies yritti varastaa koiran. Tässä on juuri se syy miksi en käy kahdestaan Sampan kanssa kaupassa. Koiria kun ei voi ottaa kauppaan niin ne täytyy jättää ulos - ulos kenen tahansa vietäväksi. Melkein voisin sanoa kauppojen osalta edesvastuuttomaksi tehdä koiraparkkeja ulkopuolelle. Edellämainitussa tapauksessa oli onni siinä mielessä että kaappausyrityksen huomasi eräs koiran tuntenut henkilö. Voin vain kuvitella kuinka monta koiraa häviää tällä tavalla vuosittain.

Tämän postauksen opetus: koiran kanssa ei pidä mennä kahdestaan kauppaan, sillä voi käydä niin että joutuu palaamaan kotiin yksin.