sunnuntai 21. kesäkuuta 2009

Juhannus, porkkanoita ja käytöskoulua

Suojan satamassa (28.5.2009)

Saapuessani Raumalle viime viikon torstaina en ollut nähnyt Samppaa tai Lauraa kolmeen viikkoon. Ainoa asia joka herätti huomioni oli Sampan turkki, joka on kasvanut aikamoiseen kesäpituuteen. Seuraava trimmikerta on vasta heinäkuun lopulla, seuraava näyttely kun on elokuun alussa, Porissa.
Samppa, Laura ja minä vietimme ilmojen puolesta kosteaa juhannusviikonloppua sekä Rauman Lapissa kavereiden kanssa grillaillen ja saunoen että Raumalla keskustassa löhöten. Ruokaa tuli ostettua perjantaina enemmän kuin tarpeeksi ja loppuillasta alkoi olla jo hieman paha olo kun grillimättöä oli ahdettu nassuihin kuin viimeistä päivää kun viimeiset pari-kolme viikkoa olivat kuluneet opiskelijabudjetin rajoissa hyvin vähällä ruoalla.
Päätimme jättää Sampan vielä viikoksi Raumalle Lauran kanssa, joten minun puolestani ei Samppamatskua ole vieläkään hirveästi tänne blogiin tulossa lähiaikoina.

Toisin kuin minä, joka syötän Sampalle porkkanoita suurin piirtein kerran päivässä, Laura ei ollut tätä pupunruokaa Sampalle antanut, mikä aiheutti oman käsitykseni mukaan sen, että Sampan henki oli alkanut haisemaan. Vinkkinä annettakoon, että jos koiran henki haisee, niin porkkanoista saattaa löytyä ratkaisu tähän ongelmaan, tai niin ainakin omakohtaiset kokemukseni ovat osoittaneet. Porkkanat - kuten siinä laulussakin todetaan - vahvistavat lisäksi purukalustoa. Liiallinen porkkanoiden syöttö tosin saattaa aiheuttaa ainankin valkoisen turkin kellastumista ja koirankakkapussien sisällön muuttumista kovin oranssiseksi, sillä koiran elimistö ei pysty kunnolla käsittelemään raakoja juureksia.

Suojan satamassa (28.5.2009)

Suojan satamassa (28.5.2009)

Lauantaina löhöilyn lomassa seurasimme telkkarista Liv-kanavalla esitettävää Isännän ja koiran käytöskoulua, joka omasta mielestäni tarjoilee enemmän ja parempia vinkkejä koiran pitoon kuin Hännänheiluttajat, josta aiemmin kirjoitin. Ohjelmaa pystyy ainakin vielä toistaiseksi katsomaan myös Nelosen netti-tv:stä.
Isännän ja koiran käytöskoulu (It's me or the dog) toimii samalla formaatilla kuin Hännänheiluttajat; koiran tai koirien kanssa on ongelmia ja paikalle kutsutaan asiantuntija laittamaan asiat järjestykseen. Tämän ohjelman asiantuntijana on brittiläinen Victoria Stilwell, joka on toiminut myös tuomarina Amerikan huippuhurtta -ohjelmassa (Greatest American Dog). Sunnuntaina esitettiin jakso, jossa vanhaenglanninlammaskoirapari oli tuhoamassa omistajiensa seuraelämää. Sen tarkemmin ohjelman koko sisältöön perhetymättä mainittakoon hyödyllisinä nikseinä ja esimerkkeinä ohjelman tarjonnasta seuraavat:
Jos koira leikkiessään raapii ja puree, niin se johtuu todennäköisesti siitä, että sille ei ole ylläpidetty käsitystä siitä missä on liian rajun leikin raja. Pentulaatikossa pennut oppivat että leikki menee liian rajuksi kun toinen vinkaisee. Jos uudessa perheessä koiralle ei opeteta, että pureminen ja raapiminen sattuu, ei koira sitä itse tajua. Eli huonoa käytöstä lähdetään kitkemään niin, että leikitään koiran kanssa ja aina kun se puree tai raapaisee, niin itse kiljaistaan ja käännetään selkä koiralle ja lopetetaan leikki ja odotetaan että koira rauhoittuu ja taas aloitetaan leikkiminen uudestaan. Tätä jatketaan niin kauan että koira lopulta leikkii purematta ja raapimatta.
Toinen ongelma koirien kanssa oli se, että kukaan ei voinut tulla kyläilemään, koska koirat haukkuivat ja hyppivät vieraiden ja toistensa päälle. Tätä ongelmaa lähdettiin selvittämään siten, että koirat kytkettiin olohuoneeseen vastakkaisiin seiniin kiinni siten, että ne eivät päässeet toistensa päälle. Omistajat ja vieraat tulivat sitten olohuoneeseen jolloin koirat aloittivat haukkumisen, jolloin ihmiset lähtivät huoneesta pois ja tulivat takaisin vasta kun koirat olivat hiljentyneet. Tätä sykliä jatkettiin niin kauan että koirat lopulta olivat hiljaa ja kiltisti paikoillaan kun huoneessa oli vieraita.
Ohjelmassa annetaan ymmärtää että kaikki tällaiset koulutustoimenpiteet tapahtuvat käden käänteessä, mikä tietysti on hieman harhaanjohtavaa. Jotkut koirat tajuavat asioita nopeammin kuin toiset, mutta silti koiria kouluttaessa tarvitaan aina kärsivällisyyttä.

Tällaista tällä kertaa.

0 kommenttia: