Rauma Show on taas tältä vuodelta ohi ja näyttely sujui lähes täydellisesti. Sää oli lauantaina kesäisen helteinen ja sunnuntaina hyvä sää jatkui melkein koko näyttelyn ajan, lukuunottamatta aivan viimeisiä kehiä, jolloin kesäinen sadekuuro kasteli erityisesti BIS-juniorikilpailuun osallistuneet koirakot.
Koko näyttelyn voitti Norwichinterrieri Nanstop Polkagris. BIS-kehässä koirat paremmuusjärjestykseen laittoi Frank Kane Englannista.
Tuomarit olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä koiriin, mutta kritiikkiä sai kuitenkin osakseen joidenkin handlereiden tapa esittää koiria: handlerit pitivät koiran huomion itsessään antamalla koirilleen jatkuvalla syötöllä makupaloja, jolloin tuomarin on hankala arvioida koiraa. Ongelma korostuu erityisesti siinä vaiheessa kun tuomarin pitäisi katsoa koiran hampaita - toimenpide on tietenkin lähes mahdoton jos samaan aikaan handleri syöttää koiralle makupaloja. Toki koiran huomiota voi pitää makupalojen avulla kehässä yllä, mutta liika on tässäkin tapauksessa liikaa.
Tämän postauksen kuvat eivät itse näyttelyyn liity.
Ruusa seurasi Sampan touhotusta välimatkan päästä (17.5.2010)
maanantai 17. toukokuuta 2010
keskiviikko 12. toukokuuta 2010
Koulutuspanta
Laura oli viime viikolla Sampan kanssa Raumalla järjestettävässä näyttelykoulutuksessa totuttamassa elukkaamme muihin koiriin. Samppa ei täysin toivotun mukaisesti käyttäytynyt, vaan yritti vetää itseään toisten koirien luo silloin kun ei olisi pitänyt.
Koulutuksen ohjaaja ehdotti koulutuspannan käyttöä. Koulutus- eli kuristuspantoja käytetään enimmäkseen vain suurilla koirilla, joilla on vahva niska. Periaatteessa alle 10-kiloisilla koirilla ei koulutuspantaa kannata käyttää, koska seurauksena voi olla muun muassa vakavia niskanikama- tai henkitorvivammoja. Toisaalta Samppa on 13,2-kiloinen jässikkä, rotuunsa nähden suurikokoinen uros. Lisäksi sealyhaminterriereillä yleensä on paksu ja lihaksikas kaula ja niska, joten päätimme kokeilla koulutuspantaa.
Koulutuspannan tarkoituksena on totuttaa koira liikkumaan taluttajansa vierellä ilman ylimääräistä kiskomista. Eläintarvikkeita myyvissä liikkeissä on yleensä tarjolla nahasta, nailonista ja metalliketjusta tehtyjä koulutuspantoja, joiden hinnat vaihtelevat parista eurosta kolmeenkymmeneen euroon riippuen merkistä ja ostopaikasta. Valitsimme Sampalle kuvassa näkyvän ketjukaulaimen, jonka sai Vapaa Valinnasta alle neljällä eurolla.
Koulutuspantaa käytettäessä pitää muistaa pari oleellista asiaa; ensinnäkin panta pitää laittaa oikein päin suhteessa siihen kummalla puolella koiraa talutetaan. Näyttelykoiria talutetaan aina vasemmalla puolella, jolloin pannan pitää muodostaa P-kirjain koiraa edestäpäin katsottaessa (kuten kuvassa). Pannan ollessa väärin päin se vain kiristyy koiran vetäessä mutta ei löysty kun koira liikkuu sallitulla alueella.
Toiseksi, koiralle pitää antaa noin parin metrin liikkumavara hihnassa. Jos liikkumavaraa ei ole tarpeeksi, koira ei pysty hahmottamaan sille sallittua liikkumatilaa. Tämän takia koulutuspanta ei täysin sovellu kaupungin ahtaille kaduille. Vieressä kävelyä ja seuraamista kannattaakin tämän takia harjoitella koulutuspannan kanssa alueilla joilla koiralle voi antaa parin metrin liikkumavaran.
Koulutuksen ohjaaja ehdotti koulutuspannan käyttöä. Koulutus- eli kuristuspantoja käytetään enimmäkseen vain suurilla koirilla, joilla on vahva niska. Periaatteessa alle 10-kiloisilla koirilla ei koulutuspantaa kannata käyttää, koska seurauksena voi olla muun muassa vakavia niskanikama- tai henkitorvivammoja. Toisaalta Samppa on 13,2-kiloinen jässikkä, rotuunsa nähden suurikokoinen uros. Lisäksi sealyhaminterriereillä yleensä on paksu ja lihaksikas kaula ja niska, joten päätimme kokeilla koulutuspantaa.
Koulutuspannan tarkoituksena on totuttaa koira liikkumaan taluttajansa vierellä ilman ylimääräistä kiskomista. Eläintarvikkeita myyvissä liikkeissä on yleensä tarjolla nahasta, nailonista ja metalliketjusta tehtyjä koulutuspantoja, joiden hinnat vaihtelevat parista eurosta kolmeenkymmeneen euroon riippuen merkistä ja ostopaikasta. Valitsimme Sampalle kuvassa näkyvän ketjukaulaimen, jonka sai Vapaa Valinnasta alle neljällä eurolla.
Koulutuspantaa käytettäessä pitää muistaa pari oleellista asiaa; ensinnäkin panta pitää laittaa oikein päin suhteessa siihen kummalla puolella koiraa talutetaan. Näyttelykoiria talutetaan aina vasemmalla puolella, jolloin pannan pitää muodostaa P-kirjain koiraa edestäpäin katsottaessa (kuten kuvassa). Pannan ollessa väärin päin se vain kiristyy koiran vetäessä mutta ei löysty kun koira liikkuu sallitulla alueella.
Toiseksi, koiralle pitää antaa noin parin metrin liikkumavara hihnassa. Jos liikkumavaraa ei ole tarpeeksi, koira ei pysty hahmottamaan sille sallittua liikkumatilaa. Tämän takia koulutuspanta ei täysin sovellu kaupungin ahtaille kaduille. Vieressä kävelyä ja seuraamista kannattaakin tämän takia harjoitella koulutuspannan kanssa alueilla joilla koiralle voi antaa parin metrin liikkumavaran.
Tunnisteet:
Koiran pito,
Koulutus,
Kuvat,
Samppa,
Varusteet
maanantai 10. toukokuuta 2010
Fatboy
Tällä kertaa hieman mainokselta haiskahtavan postauksen aiheena on erilaisia säkkituolijohdannaisia valmistavan Fatboyn tuote. Fatboyn tuotteille ominaisia piirteitä ensisijassa ovat muhkea olemus ja reilu koko. Tuotevalikoimassa on myös koirille tarkoitettuja Doggielounge-koirapetejä. Pedit on tehty helppohoitoisesta ja kestävästä materiaalista ja patjoja on saatavilla kahta kokoa, 80 × 120 cm ja 60 × 80 cm. Erilaisia värivaihtoja on tarjolla tusinan verran. Tällainen makuualusta irtoaa koiralle noin 160 eurolla.
Vajaan neliömetrin kokoinen makuualusta ei kuitenkaan riitä Sampan egolle, joten Sampalla on itse asiassa käytössä 140 × 190 cm:n kokoinen nutrian värinen Fatboyn Buggle-Up -istuin (tunnettu aiemmin Outdoor-nimellä).
Kuriositeetin vuoksi mainittakoon, että Samppa ei itse aluksi edes osannut kiivetä istuimelle. Vasta kun Fatboy oli ollut Lauran olohuoneen nurkassa muutaman kuukauden, Samppa tajusi että sen päälle on mahdollista kiivetä ja että sitä pystyy jopa pöyhimään mukavemmaksi.
Sen lisäksi että Samppa mahtuu egoineen juuri ja juuri itse asiassa ulkokäyttöön tarkoitetulle likaa hylkivälle ja vähän kovempaa käyttöä kestävälle istuimelle, se toimii myös tarvittaessa jopa ihan nukkumakelpoisena varavuoteena. Tällaisen yllättävän mukavan, nuorekkaan ja monipuolisen istuimen hinnat liikkuvat 250 euron molemmin puolin. Kuvissa näkyvällä, ulkokäyttöönkin sopivalla istuimella on hintaa 300 euron paikkeilla. Raumalla Fatboyn tuotteita myyvät Ideacca ja Rauman Kalustekeskus, muut jälleenmyyjät voi tarkistaa Fatboyn jälleenmyyjälistalta
Vajaan neliömetrin kokoinen makuualusta ei kuitenkaan riitä Sampan egolle, joten Sampalla on itse asiassa käytössä 140 × 190 cm:n kokoinen nutrian värinen Fatboyn Buggle-Up -istuin (tunnettu aiemmin Outdoor-nimellä).
Kuriositeetin vuoksi mainittakoon, että Samppa ei itse aluksi edes osannut kiivetä istuimelle. Vasta kun Fatboy oli ollut Lauran olohuoneen nurkassa muutaman kuukauden, Samppa tajusi että sen päälle on mahdollista kiivetä ja että sitä pystyy jopa pöyhimään mukavemmaksi.
Sen lisäksi että Samppa mahtuu egoineen juuri ja juuri itse asiassa ulkokäyttöön tarkoitetulle likaa hylkivälle ja vähän kovempaa käyttöä kestävälle istuimelle, se toimii myös tarvittaessa jopa ihan nukkumakelpoisena varavuoteena. Tällaisen yllättävän mukavan, nuorekkaan ja monipuolisen istuimen hinnat liikkuvat 250 euron molemmin puolin. Kuvissa näkyvällä, ulkokäyttöönkin sopivalla istuimella on hintaa 300 euron paikkeilla. Raumalla Fatboyn tuotteita myyvät Ideacca ja Rauman Kalustekeskus, muut jälleenmyyjät voi tarkistaa Fatboyn jälleenmyyjälistalta
Kuvia metsästä
On melkein toukokuun puoliväli ja puissa ehkä juuri ja juuri näkyy vähän jotain vihreää. Alla olevat kuvat on otettu tänään, toukokuun kymmenentenä päivänä, mutta kuvat voisivat yhtä hyvin kuulua syksyyn lehdettömien puiden ja pensaiden sekä pilvisen taivaan takia.
torstai 6. toukokuuta 2010
Ensimmäinen blogivuosi
Samppa-blogin ensimmäinen postaus tehtiin tasan vuosi sitten wapun jälkimainingeissa. Kuluneen vuoden aikana Samppa on ehtinyt käymään noin puolessa tusinassa Euroopan maassa (useammassa kuin omistajansa) ja onnistunut valioitumaan kansainvälisesti. Itse olen oppinut lähinnä sen, että koiran omistamiseen, pitämiseen ja kouluttamiseen liittyy huikea määrä asioita, joiden kaikkien hallitseminen ei vielä vuodenkaan jälkeen itseltäni täysin onnistu. Elukkamme on päässyt ehkä vähän liian helpolla viime aikoina ja se alkaa näkyä tietynlaisena kurittomuutena. Laura esimerkiksi raportoi viikolla Raumalta että Samppa kehtasi napata leikkeleen leivän päältä pöydältä kun silmä vältti.
Sampan osalta ei juuri muuta kerrottavaa tällä hetkellä ole, paitsi että linssiluksaatiotestin tulos tuli, ja kävi ilmi että Samppa ei ole taudinkantaja, joten Samppaa voi käyttää teettämään pentuja sen osalta huoletta. Linssiluksaatio, eli silmän linssin sijoiltaanmeno, on terriereille tyypillinen sairaus, joka on koiralle kivulias ja joka johtaa pahimmillaan sokeutumiseen. Taudista voi lukea lisää esimerkiksi Malmin eläinklinikan artikkelista (pdf).
Kuinka yleinen tämä tauti sitten on? Esimerkiksi Parsonrussellinterrierit ry:n tilastoissa (4.5.2010) 81,0 % testatuista vajaasta 400 koirasta oli terveitä, 16,0 % kantoi tautia ja 2,0 % oli sairastunut itse tautiin.
Viikon päästä viikonloppuna järjestetään Rauma Show 2010. Samppa ei vielä tänäkään vuonna osallistu niin sanotusti kotikenttänäyttelyynsä, sillä olemme Lauran kanssa osana näyttelyn järjestävää tahoa.
Saa nähdä tuleeko uutta postausta ennen näyttelyä.
Sampan osalta ei juuri muuta kerrottavaa tällä hetkellä ole, paitsi että linssiluksaatiotestin tulos tuli, ja kävi ilmi että Samppa ei ole taudinkantaja, joten Samppaa voi käyttää teettämään pentuja sen osalta huoletta. Linssiluksaatio, eli silmän linssin sijoiltaanmeno, on terriereille tyypillinen sairaus, joka on koiralle kivulias ja joka johtaa pahimmillaan sokeutumiseen. Taudista voi lukea lisää esimerkiksi Malmin eläinklinikan artikkelista (pdf).
Kuinka yleinen tämä tauti sitten on? Esimerkiksi Parsonrussellinterrierit ry:n tilastoissa (4.5.2010) 81,0 % testatuista vajaasta 400 koirasta oli terveitä, 16,0 % kantoi tautia ja 2,0 % oli sairastunut itse tautiin.
Viikon päästä viikonloppuna järjestetään Rauma Show 2010. Samppa ei vielä tänäkään vuonna osallistu niin sanotusti kotikenttänäyttelyynsä, sillä olemme Lauran kanssa osana näyttelyn järjestävää tahoa.
Saa nähdä tuleeko uutta postausta ennen näyttelyä.
Tunnisteet:
Koiran pito,
Näyttelyt,
Samppa,
Terveys
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)